Yöveden pinnasta mitaten rannan korkeimmalle kohdalle maalatut Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat n. 6500 vuoden ikäisiksi ajoitettuja. On huikaisevaa ajatella, että niillä paikoilla liikkuneelle väelle maalaukset ovat olleet yleisessä tiedossa aina 1700-luvulle asti.

Nicolaus Nycopensis oli Viipurin piispa vuosina 1658-1664. Kymmenen vuotta aiemmin vuonna 1649 Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Ristiinan, joka sai nimensä hänen vaimonsa Kristina Stenbockin ristimänimestä. 1650-luvulla Ristiinassa ei ollut kirkkoherraa. Tästä syystä piispa Nycopensis lähetti Brahelle kirjeen Tukholmaan, jossa hän esitti, että Ristiinaan on saatava ”voimallinen hengen mies, koska siellä palvotaan vielä lehtoja ja kukkuloita”. Kirkolla oli edelleen, jo 800 vuoden yrityksen jälkeen, täysi työ pönkittää valtaansa. Sen ajan ykkösprojekti oli hävittää karhunkallopetäjät, kukkulat ja pyhät lehdot. Nycopensiksen kirje on todiste, että kansa palvoi vielä vanhoja jumaliaan ja ylläpiti omia tapojaan.

Muisti kalliomaalausten maailmasta on paikoin ulottunut meidän aikaamme saakka. Arkeologi Timo Miettinen haastatteli Kymijoen Pakanavuoren vierellä asunutta 80-vuotiasta miestä, joka totesi että, ”siellä ne pakanat meteliään pitivät”. Jonkinlainen perimätieto kalliomaalausten alueella asuvien keskuudessa on ilmeisesti maalausten alkuperästä ollut. Mutta muutaman sadan vuoden ajan tällaiset puheet on ollut paras pitää omana tietonaan välttääkseen leimautumisen kylähulluksi.

Uskontotieteen professori Juha Pentikäinen vieraili Astuvansalmella kahden kazakstanilaisen shamaanin kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko maalauksilla yhteyksiä Siperian kalliotaiteeseen. Maalaukset ensimmäistä kertaa nähdessään shamaaniveljekset ihmettelivät, miten oli mahdollista, että heidän esiäitinsä oli kuvattu Astuvansalmella. Pohjoisen pallonpuoliskon ihmisillä tuntuu olleen enemmän yhteistä perinnettä kuin välimatkoista voisi olettaa.

Yöveden kansanjuhla pyrkii tavoittamaan maisemassa piileviä kertomuksia. Miten kukkula on kaikunut sille puhuttaessa? Mitä liikettä se saa aikaan kuulijan mielenmaisemassa? Onko mahdollista tervehtiä punaista kämmentä kalliossa? Astuvan kalliomaalaukset kuvaavat ihmisen pyrkimystä ymmärtää, hahmottaa ja kontrolloida maailmaa. Samaa pyrkimystä on havaittavissa Euroopan luolamaalauksissa, Afrikan, Australian kalliotaiteessa.

Yöveden vesistön nimissä on säilynyt tuhansien vuosien takaa nimiä, jotka viittaavat menneisyyteen: Astuva, Some, Someensaari, Louhivesi, Ukonvesi, Väisäsenselkä jne. Näiden sanojen vanhoja merkityksiä ei ole helppoa tavoittaa. Silti ne voi ymmärtää omaan kieleemme kuuluviksi.

Kirjoittaja Rauno Lauhakangas Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkija, joka leipätyönsä ohella tutkii mm. muinaistaidetta ja maitovalaita.